Digitaalisella eriarvoisuudella tarkoitetaan, että henkilö kokee jäävänsä digitaalisten palveluiden ulkopuolelle, koska ei pysty hankkimaan siihen tarkoitettua laitetta tai ei osaa riittävän hyvin käyttää niitä. Eriarvoisuus voi näkyä muun muassa siten, että henkilö ei voi ottaa vastaan opiskelupaikkaa tai opinnot eivät etene, koska hänellä ei ole kannettavaa tietokonetta tai älypuhelinta. 

Korona-aika korosti ongelmaa

Koronapandemian alkaessa kaikissa kouluissa ja kodeissa jouduttiin kertaheitolla ottamaan pitkä digiloikka. Yhtäkkiä opiskelu muuttui etäopiskeluun- ja työskentelyyn kotoa käsin ja tiedon omaksuminen piti oppia ruudulta. Tehtävistä tuli lähettää opettajalle kuvat älypuhelimella WhatsAppiin tai muun sovellukseen.

Harppaus oli suuri ja odottamaton eikä kukaan osannut varautua tilanteeseen juuri mitenkään. Datamäärien kasvu oli huimaa, kun sekä opiskelijat että suuri joukko työssäkäyvistä aloittivat lähes yhtäaikaisesti etäopiskelun ja etätyöskentelyn.

Vaikka tiedonkulku sujui ja verkkoyhteydet toimivat, huomattiin monessa perheessä ettei älylaitteet riitä jokaiselle perheenjäsenelle tai laite on vanhentunut ja epäluotettava. Myös puhelinliittymien päivittäminen koettiin ajankohtaiseksi. Koronan tuoma uusi tilanne herätti monet suomalaiset siihen, ettei kaikilla ole yhdenvertaisesti mahdollisuuksia suorittaa etäopintoja tai etätyöskentelyä.

Vähävaraisissa tai ylipäätään isoissa perheissä ei ollut mahdollisuuksia hankkia lapsille laitteita etätunneille. Myös kielivähemmistöt joutuivat eriarvoiseen asemaan, koska opettajilla ei ollut resursseja antaa ohjeita tai neuvoa muulla kuin suomen- tai ruotsinkielellä ja jossain tilanteissa englanninkielellä.

Moni opettaja on huomannut nyt pandemian helpottaessa, kuinka eriarvoisuus korostuu uudella tavalla. Parin vuoden eripituinen etäopiskelu korostuu varsinkin niiden oppilaiden kohdalla, joilla oli oppimisen ongelmia jo ennen koronaa. Suurin osa rehtoreista kertookin, että koronajärjestelyt ovat synnyttäneet oppimisvajetta oppilaille.

Helsingin Alppilan lukion rehtori Susanna Kalmari kertoo, että heillä oppimiseen liittyvä vaje koskee korkeintaan joka viidettä oppilasta ja kohdistuu etenkin matemaattisiin aineisiin, mutta myös kieliin.

Koulunkäynti on tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana osan ajasta verkossa. Jos tieto ei ole mennyt perille tai annettuja ohjeita ei ole ymmärretty, on opiskelija tippunut nopeasti kärryiltä. Aina asioita voidaan kerrata ja toistaa, mutta jos aukko oppimisessa on jo liian suuri on tyhjän päälle vaikea rakentaa uutta.

Epäsäännöllinen koulunkäynti ja kavereista erossa oleminen on vähentänyt motivaatiota opiskeluun, mikä on näkynyt poissaoloina tai jopa koulunkäynnin lopettamisena.

Sosiaaliset suhteet luodaan verkossa

Digitaalinen eriarvoisuus tuo monelle lapselle ja nuorelle eriarvoisuuden tunnetta. Nykyään kohtaamiset tapahtuu suurimmaksi osaksi verkossa. On snapchat, instagram, whatsapp yms. ja jos näitä kohtaamispaikkoja ei vapaa-ajalla ole mahdollista käyttää, tuo se mukanaan ulkopuolisuuden tunnetta. Varsinkin korona-aikana tämä piirre korostui. Kun nuoret eivät voineet kohdata toisiaan kasvotusten tai kokoontua suuremmalla joukolla, oli digitaaliset kanavat hyvä vaihtoehto keskustelulle- jos lapsella tai nuorella ei ole laitteita, jää hän väistämättä sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Helposti myös joukosta erottuva henkilö voi olla kiusaamisen kohde.

Toki haluaisimme uskoa, ettei laitteilla voi olla näin suuri merkitys sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta nykyään laitteet ovat hyvin suuressa roolissa kaikessa tekemisessämme. Jos lapsi tai nuori kokee itsensä ulkopuoliseksi, on häpeä monelle valtava.

Keinoja asian korjaamiseen

Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä jatkossa lukiolaisen tai ammattikoulussa opiskelevan nuoren ei tarvitse ostaa kirjoja tai läppäriä itse. Ainostaan opiskeluun tarvittavat materiaalit ja työskentelyvälineet tulee kustantaa omasta pussista. Uudistuksen uskotaan vahvasti poistavan eriarvoisuutta digitalisaation osalta sekä mahdollistavan opiskelun myös niille nuorille, jotka taloudellisen aseman vuoksi eivät voisi jatkaa koulunkäyntiä.

Kaikille kone – sivusto auttaa omalta osaltaan luomaan tasa-arvoisemman aseman kaikille nuorille, joiden opiskelumahdollisuudet olisivat heikommat ilman laitetta. Kaikille koneen tavoitteena on varmistaa, että kenenkään opiskelu ei jäisi siitä kiinni ettei ole varaa tietokoneeseen. Lahjoituksina otettavat koneet päätyvät maksutta koululaisille ja opiskelijoille ympäri Suomen.